Siinä se aika menee ja nuoruus murenee.
Hurahdan milloin mihinkin mietiskelyyn tai
toisarvoiseen tutkimiseen.
Heti kun nään uuden vaikka kerrostalon piirustukset
niin vanhalta muistilta alan tehdä laskelmia, että
mitenkä olisi mukava muuttaa vähän isompaan
asuntoon. Onneksi on jo tarpeeksi tullut iän tuomaa
malttia joka pitää jalat maassa ja jären päässä.
Mutta, eihän mikään estä unelmoimasta ja tekemästä
havaintoja, että olisiko tuo juuri minulle sopiva "poksi"
Vaikka tykkään tästä omasta nykyisestä asunnostani
eikä ole valittamista, mutta ainahan uusi olisi uusi.
Toinen ajankulu on ollut kaksi viikkoa se iki vanha eli
ristisananojen ratkominen näiden entisten lisäksi.
Valokuviakaan en viitsi ottaa kun luonto on niin
synkkä ja jotenkin masentava, vain musta maa
ja paljaat lehtipuiden oksat.
Hyvää sunnuntaita kaikille! kiva kun kurkkaatte
vaikka, ette jätäkkään kalossin kuvaa mutta sekin olisi mukavaa.
